Jos ei sähköpyöristä ole ennestään omakohtaista kokemusta, niin toimintaetäisyys on varmasti niitä seikkoja, jotka mietityttävät eniten, koska vertailukohta puuttuu.

Toimintaetäisyys on varsinkin sähköpyöristä puhuttaessa aika laaja käsite, markkinoitsijoidenhan on tavallaan pakko ilmoittaa jokin kilometrimäärä pyörällensä/akullensa, jota mainostavat.

Valitettavasti siihen vaikuttaa aivan liian moni asia, jotta ilmoitettu toimintaetäisyys pitäisi edes jotenkin paikkansa ja yleensä nämä ilmoitetaankin ihanneolosuhteissa.

Esim. sekä kaasukahvalla, että PAS:illa (polkutunnistus) varustettua sähköpyöräähän voi ajaa joko pelkästään kaasukahvalla ollenkaan polkematta, jolloin kaikki pyörää eteenpäin vievä voima otetaan pelkästään akusta.

Tällöin toimintaetäisyys on tietysti mahdollisimman pieni. Sanotaan esimerkinomaisesti vaikkapa 30km.

Sitä voi myös ajaa koskematta ollenkaan kaasukahvaan, jolloin PAS hoitaa tarvittavan avustuksen saatavuuden ajamiseen.

Silloinkin melkeinpä kaikkia PAS:illa varustettuja sähköpyöriä voi ajaa hämäten, eli ilman voimaa, normaali PAS ei tunnista polkemiseen käytettyä voimaa ollenkaan, vaan se huomaa vain polkimien liikkeen ja “avustaa” näin. Todellisuudessa se siis näin toimien vastaa kaasukahvaa, on-off-periaatteella tosin.  Edelleen toimintaetäisyys voi olla luokkaa 30-35km. Kuitenkin siis jotain pientä voimaa tulee väkisinkin käytettyä, ehkä huomaamattaankin.

Ja sitten kyseisen tyyppistä sähköpyörää voi tietenkin polkea myös reilulla voimalla, avustus säädettynä pyörästä riipuen esim. välille 1-5, jolloin toimintaetäisyys nouseekin jo vaikkapa välille 40-80km.

Ja pyöräähän voi ajaa myös avustus kokonaan pois kytkettynä, jolloin kaikki voima otetaankin polkijan jalkalihaksista, tällöinhän kevyehköllä ja edullisellakin sähköpyörällä pääsee yhdellä akulla vaikka 500km, eikä tarvitse edes akkua ladata!

Siksi nämä perusasiat tulisi huomata toimintaetäisyyttä miettiessä.

Paremmin toimintaetäisyyttä kuvaisivatkin erilaiset esimerkit, joissa olisi ilmoitettu, paitsi tietysti akun koko wattitunteina (Wh), ulkolämpötila, käytetty avustuksen taso, saavutettu keskinopeus kyseisellä matkalla sekä maaston tasaisuus.

Siltikin toimintaetäisyyteen vaikuttavat lisäksi monet muut seikat, kuten:

  • Pyörän + kuljettajan yhteispaino.
  • Pyörän + kuljettajan ilmanvastus.
  • Reitin vastatuuli/myötätuuli.
  • Polkijan kuntotaso, sekä se millä voimalla todellisuudessa on itse poljettu.
  • Renkaiden vierintävastus.
  • Keli, jossa pyörällä ajettu, esim. vrt. kuiva asvaltti vs. paksusohjoinen/luminen talvikeli.
  • Moottorin hyötysuhde, eli kuinka paljon syötetystä tehosta siirtyy käyttöakselille.
  • Myös käytetty moottorityyppi vaikuttaa, esim. keskimoottori, joka on siis kytketty samaan vaihteistoon kuin polkijan käyttämäkin, vie väkisinkin pienen osan tehosta voimansiirtohäviöiden takia. Toisaalta sama vaihteisto auttaa oikein käytettynä eri välityssuhteidensa takia pitämään moottorin hyötysuhteeltaansa parhaalla mahdollisella kierrosalueella. (Sähkömoottori pitää korkeista kierroksista)
  • Napamoottoreissa ei muuttuvavälityksistä vaihteistoa yleensä ole, joten se joutuu pyörimään kiinteillä välityksillä, tai suoravetonapamoottorin kyseessä ollessa samalla nopeudella, kuin rengas, mutta nopeuden mukaan muuttuvilla kierroksilla.
  • Huomattakoon tosiaan, että ulkolämpötila vaikuttaa myös erittäin paljon, koska akun kapasiteetti pienenee ratkaisevasti talven pakkasissa. Tällä saatta olla lämpötilasta riippuen vaikutusta jo 10-30% akun kapasiteettiin verrattuna +20 asteen kesäkeliin.