Oikeantyyppisen kontrollerin valintaa ohjaa monikin asia, joita käymme tässä läpi.

 

  • Moottorista irti haluttava teho. Muista, että usein nälkä kasvaa syödessä, siksi valitse mieluummin liian tehokas, kuin alimitoitettu kontrolleri, jos vain tila riittää.
  • Fyysinen koko, jotta kontrolleri pystyttäisiin sijoittamaan haluttuun paikkaan. Muista varsinkin tehokkaampien kontrollerien kanssa jättää sille myös tilaa tuulettua kunnolla.
  • Halutut ominaisuudet.

Kontrolleri siis ohjaa moottoriin halutun määrän tehoa, jolloin tehon annostelu on hallittua.

 

Erilaisia ominaisuuksia ja varusteita kontrollereissa:

  • Kontrollerit jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, millaisessa moottorissa se on tarkoitettu toimimaan. Toinen on niin sanottu sensorless-malli, joka on tarkoitettu toimimaan moottoreiden kanssa, joissa ei ole ollenkaan ns. HAL-antureita ja sensored-malli moottoreihin, joissa on HAL-anturit. Senrorless-mallit toimivat yleensä moottoreissa, joissa on HAL-anturit, mutta ei toisinpäin. Lisää HAL-antureista ja moottoreista MOOTTORIN VALINTA-osiossamme.
  • Teho. Kontrollerista saatava teho määräytyy Ohmin lain mukaisesti, virta (A) x jännite (V) = teho (W) Eli jos ajoneuvon nominaali käyttöjännite on esim. 36V ja syötettävä jatkuva maksimivirta on 30A, niin jatkuva teho on 1080 wattia, eli 1,08 kW.
  • Tehokin jakautuu yleensä kahteen osaan, akkuvirtaan (Battery Amps) ja vaihevirtaan (Phase Amps)  Valmistajasta riippuen ne ilmoitetaan jommassa kummassa, yleensä kuitenkin akkuvirtana pl. Kelly, joka ilmoittaa sen vaihevirtana, kertoimena käytetään yleensä lukua 2-2,5, eli Kellyn kontrolleri, jossa ilmoitettu teholuokka on 300A (vaihevirta), on akkuvirtana n. 130A. Tämä helpottaa vertailua.
  • Signaaliaallon muoto, yleensä edullisemmissa kanttiaalto ja kalliimmissa simuloitu siniaalto, joissain harvoissa kontrollereissa jopa aito siniaalto. Verrattuna kanttiaaltoon, simuloidullakin siniaallolla saavutetaan parempi vääntö moottorille, sekä hiljaisempi käynti, suurissa suoravetonapamoottoreissa jopa liki täydellinen äänettömyys.
  • Fettien määrä ja malli. Monesti puhutaan esim. 6, 12, 18 ja 24-fettisistä kontrollereista, mitä suurempi määrä fettejä, sitä enemmän kontrolleri kestää virtaa. Myös fettityyppi vaikuttaa sekä saatavaan maksimivirtaan, että käytettävään maksimijännitteeseen.
  • Pakkiominaisuus on varsinkin kolme- ja nelipyöräisissä, esim. nojapyörissä yms. ajoneuvoissa tarpeellinen varuste, jolloin esim. kytkin pakkiasentoon napsauttamalla saadaan pakkimoodi päälle, kontrollereissa on asetuksissa usein erillinen säätö pakille maksimitehoa ja/tai maksiminopeutta varten. Pakki toimii vain suoravetoisten moottoreiden kanssa.
  • Kolmiasentoisen kytkimen liitäntä huippunopeuden säätöä varten. Kontrollereissa, joissa on ohjelmointimahdollisuus saadaan siis asetuksista määriteltyä halutut huippunopeudet kullakin kytkimen asennolla. Kontrollereissa, joissa ei ohjelmointimahdollisuutta ole, kytkimeen on määritetty valmiiksi eri huippunopeudet, esim. 100%, 50% ja 30% maksimista.
  • Vikakoodiledit, jotka kertovat vilkutuksen rytmillä, mikä kontrollerin mielestä on vikana.
  • Ohjelmointimahdollisuus, aivan halvimmissa kontrollereissa ei ohjelmointimahdollisuutta ole ollenkaan, tällöin (ja muutenkin) kannattaa väliin hankkia Cycle Analyst, jolla kontrolleriin valmiiksi ohjelmoitua maksimivirtaa saadaan paremmin hallittua. Normaalisti ohjelmointi suoritetaan PC:llä tyyppi-/merkkikohtaisen ohjelmointikaapelin kautta. Joissain kontrollereissa on myös PC-liitännän lisäksi bluetooth-ohjaus, jolloin ohjelmointi hoituu esim. Android-puhelimella tai tabletilla langattomasti. Joidenkin, kuten Kellyn kontrollereiden ohjelmassa on lisäksi havainnollinen monitorointi-ominaisuus, joka näyttää mitä kontrollerin ja moottorin välissä kulloinkin tapahtuu.
  • Kentän heikennys, jolla saadaan haluttaessa huippunopeutta kasvatettua, tosin tämä lisää kontrollerin fettien kuormaa sekä virrankulutusta merkittävästi.
  • Vielä lopuksi muistutettava, että kaikki kontrollerit eivät toimi kaikkien moottoreiden kanssa, yhteensopivuusongelmia on esiintynyt varsinkin simuloitujen siniaaltokontrollereiden kanssa.